Orjamoraali on pitänyt hyvänä anteeksiantavaisuutta, tottelevaisuutta, kuuliaisuutta ja nöyryyttä. Nykymaailmassa arvostetaan samoja asioita, mutta miksi?
Maailma nähdään yhtenä isona yhteiskuntana, joka jakautuu valtioihin. Kaikki koostuu pienistä yksilöistä, mutta yksilöiden on otettava toiset huomioon. Monen valtion ja lähes koko yhteiskunnan perustana on pidetty demokratiaa joka perustuu tasa-arvoon. Näin ajatellen jokaisen yksilön ongelmat kasautuvat koko valtion ongelmiksi, jonka jälkeen koko yhteiskunnan ongelmiksi. Ongelmia ei siis saa tarkoituksella tuottaa toiselle ihmiselle, sillä se päätyy ennen pitkää omaksi ongelmaksi.
Nyky-yhteiskunnassa arvostetaan siis niitä asioita, joita orjamoraali on pitänyt hyvänä. Kosto tulisi tuottamaan mielipahaa, joka voisi johtaa ongelmiin ja kehittyä koko yhteiskunnan ongelmaksi. Kuitenkaan näin yksinkertaisesti ei ole syytä ajatella, sillä kostamisestakin voidaan olla montaa mieltä. Sanotaan esimerkkinä, että Erkki ja Jukka ajavat formula kilpailuissa, joita edellisenä iltana Erkki pahoinpitelee Jukan voittaakseen kilpailussa. Jukka joutuu jättämään kilpailun väliin. Jukka voisi kostaa pahoinpitelyn toivuttuaan tapauksesta lyömällä Erkkiä, mutta Jukka päättää jättää Erkin lyömisen väliin, valmistautuu seuraavan vuoden formulakisoihin kovasti ja seuraavana vuonna voittaa Erkin rehdisti. Jukan voittoa voidaan pitää kostona Erkille, sillä Erkki on halunnut voittaa kilpailun. Onko Jukan tekemä ratkaisu nyky-yhteiskunnan ajattelutavalla kostoa, vaiko siitä pidättäytymistä? Olisiko Jukan todellisen orjamoraalin mukaan täytynyt poistua kokonaan Erkin elämästä, ettei vastaavilla teoilla saa aiheutettua kostoa Erkille?
Kosto ja siitä pidättäytyminen on nyky-yhteiskunnassa, jossa ongelmat kohdistuvat helposti omalle kohdalle, erilaista kuin vanhan orjamoraalin aikaan. Onko paras kosto ulkoisesta kostosta pidättäytyminen? Esimerkki: Julia puhuu pahaa Roosan selän takana, jonka kuultuaan Roosa suuttuu Julialle. Hän haluaisi kostaa ja hetken miettii aloittavansa puhumaan pahaa Julian selän takana. Hän kuitenkin tulee siihen tulokseen, että ei rupea puhumaan pahaa Julian selän takana. Tällöin hän ei tuo yhteiskuntaan/maailmaan huonoa ilmapiiriä, ja tapoja, jotka leviäisivät ja voisivat kasautua koko yhteiskunnan ongelmiksi, vaan hän antaa asian olla, jolloin hänen ei tarvitse kokea ongelman kasautumista yhteiskunnassa. Mikäli ongelmaa ei ole yhteiskunnassa, se ei ole kenelläkään ihmiselläkään, ja kun Roosa ei ole laittanut "ongelmaa" leviämään hän ei ole kärsinyt siitä itsekään enään yhteiskunnan mukana. Roosan tekoa, jolla hänen ei ole tarvinnut kohdata ongelmaa enään yhteiskunnan yksilönä, voidaan ajatella kostona Julialle.
Nyky-yhteiskunnassa siis arvostamme orjamoraalin hyveitä, mutta emme arvosta niitä samasta syystä kuin orjamoraali: kateudesta. Kostosta pidättäytyminen ja nöyryys saattavat pitää yhteiskunnan pystyssä, ja yhteiset ongelmat vähissä, jolloin koko kostosta pidättäytyminen on oma etumme.
Henkilökohtaisesti kostaminen oli ominaista yhteisöille, jotka eivät olleet vielä yhteiskuntia. Yhteiskunnissa laki ja järjestys huolehtivat "kostamisesta" joka muuttuu siinä oikeudenmukaisuudeksi.
VastaaPoistaKostosta pidättäytyminen ei sovi muinaiseen herramoraaliin, mutta toisaalta henkilökohtaisesti kostaminen ei kuulu yhteiskuntiiin millään muotoa. Onko herramoraali siis kadonnut yhteiskunnan myötä kokonaan? Herramoraali ei kuitenkaan seiso henkilökohtaisen kostamisen periaatteen varassa. Nietzscchen mukaan juuri "herrat" perustivat yhteiskunnan, lain ja järjestyksen. Orjamoraalin ja herramoraalin välinen taistelukenttä yhteiskuntaan siirtymisen jälkeen sijaitseekin siis siinä, millaisia sääntöjä pitäisi noudattaa ja pidetäänkö sääntöjä absoluuttisina, objektiivisina, jotakin muuta kuin ihmisen säätäminä. Herramoraali näkee ne "vain" ihmisen säätäminä ja välineellisinä. Orjamoraali näkee ne itsessään arvokkaina, ihmisyyttä määrittävinä ja ihmisyyden rajana. Herramoraali pyrkii niissä esiintyvän ihmisyyden ylittämiseen.