Naturalismi

Naturalistinen moraaliteoria perustuu luontoon, ja sen mukaan ihmisen moraali perustuu ihmisen psyykkiseen rakenteeseen, joka on evoluution myötä kehittynyt. Moraalittomuus on naturalismin mukaan psyykkistä sairautta tai sosiaalinen häiriö. Tässä blogissa arvioin naturalismia moraaliteoriana viidellä kriteerillä.

Teoria on mielestäni monin paikoin helposti ymmärrettävissä. Kaikki ihmiset ovat päivittäisessä tekemisessä luonnon kanssa jossain määrin. Ihmiset tietävät ihmiskehon toiminnan olevan osa luontoa, joten myöskin moraalin tuleminen luonnosta ei voi olla mielestäni vaikeasti ymmärrettävää. Ainoastaan teorian ristiriitaisuuden puolesta teoria voi olle epäymmärrettävä.

Teorian mukaan moraalia vastaan toimiminen on luontoa vastaan toimimista, ja moraalittomuus on psyykkistä saurautta. Miten kuitenkaan toiminta, jonka suorittaa ihminen joka on lähtöisin luonnosta, ja kehittynyt evoluution mukana, voi olla luontoa vastaan toimimista? Naturalistiselta pohjalta ajatellessa, tullaan helposti tulokseen että kaikki olemassaoleva on luonnollista ja osa luontoa, sillä asia joka on olemassa, ei voi olla luonnoton. Tällöin mikään asia, mistä puhumme ei voi olla olematonta eli luonnotonta. Tyhjä/tyhjiö ei ole olematonta ja luonnotonta, sillä meillä on käsitys tyhjästä/tyhjiöstä, jolloin meille on olemassa jokin asia tai paikka nimeltä tyhjä/tyhjiö. Näillä aatteilla voidaan myös kyseenalaistaa naturalismin mukainen psyykkinen sairaus ja luontoa vastaan toimiminen. Olemassaoleva toiminta ei voi olla luonnotonta tai luontoa vastaan toimimista, sillä se on täysin luonnollista toimintaa, ajatellen siis että kaikki olemassaoleva on luonnollista.

Teorian mukaan hyvät teot nousevat ihmisten tarpeiden pohjalta. Teot edistävät elämää ja tyydyttävät tarpeita. Ristiriitoja ei naturalismin mukaan synny, jos ihminen ottaa rationaalisessa harkinnassa huomioon sen, että muita ihmisiä on myös olemassa, joilla on myös tarpeita. Naturalismi ei kuitenkaan tee selväksi, että kuinka paljon ihminen puoltaa omaa etuaan harkinnassa. Naturalismin mukaan siis ihminen luonnostaan harkitsee muiden etua, mutta omien etujen puoltaminen suhteessa muiden etuihin ei ole normi, joten muiden huomioonottaminen on kyseenalaista. Onko se todellista huomioonottamista, jos hyvä teko tehdään pelkästään oman edun saavuttamiseksi? Naturalismin mukaan eri yhteisöissä voivat olla hieman toisistaan poikkeavat moraalit, mutta niillä on myös paljon samojakin piireitä. Moraalin alkuperä taas perustuu ihmisten tiettyihin biologisiin ja sosialisiin tarpeisiin. Kuitenkaan naturalismi ei tee selväksi biologisten ja sosialististen tarpeiden keskenäistä suhdetta. Kummat tarpeet painavat enemmän tilanteissa joissai on sekä biologisia, että sosialisia tarpeita? Naturalismi ei myöskään tuo esille yhteisöiden sisällä olevien yksilöiden moraalinäkemyksien eroja, jolloin erot eivät voi johtua elinympäristöstä tai ympäröivistä ihmisistä (mille todennäköisesti miete "eri yhteisöissä voi olla erilaisia moraalinäkemyksiä" perustuu.)

Teorian syvällisyyttä voidaan kyseenalaistaa sillä perustein, että Naturalismin mukaan moraalin tarkoitus on tarpeitamme tyydyttämällä edistää elämää. Esimerkiksi antaa ruokaa köyhälle, jolla ei olisi itse varaa ruokaan, jolloin kuolisi ilman annettavaa ruokaa. Tällöin moraali itsessään olisi pinnallisempaa, turhempaa ja satunnaista, sillä se olisi vain pieni osa yhtä kokonaisuutta, ja toimii perusteinaan pelkästään elämän edistäminen. Moraali itse on sivuseikka, ja luonto on se tärkein asia. Tässä tilanteessa luonto voisi korvata moraalin jollain toisella asialla, mikä edisää elämää. Esimerkiksi kehittäisi ihmisiä evoluution mukana tiettyyn suuntaan, että ihminen saisi välttämättömät tarpeet (ruoka, juoma) tyydytettyä, mutta jättäisi ahneuden, toisten tappamisen ja vihan vähemmälle. Tällöin edelleen luonto toimisi, ja luonnolla olisi "välikäsi" joka edistäisi elämää, mutta moraalia ei tarvittaisi. Se, että moraalia ei tarvita, mutta se on silti olemassa, tekee moraalista satunnaista ja turhaa. Näillä perusteilla voidaan myös teorian rikastavuutta kyseenailaistaa. Eihän Naturalistinen moraaliteoria voi olla rikastavaa, jos moraali on itsessään tarpeeton ja turha.

Naturalistisesta teoriasta voidaan kuitenkin löytää puolia, jotka aluksi voivat näyttää rikastavilta. Naturalismin mukaan olemme osa yhtä isoa kokonaisuutta (luontoa) ja luonto toimisi kaiken keskipisteenä. Se tuo taas itse luonnosta todella mahtavan ja ison kuvan ihmisten keskuuteen, jota voisi ajatella ihmisten elämän rikastuttamisena. Kuitenkaan tämä ei voi oikeasti rikastuttaa ihmisten käsityksiä, sillä enemmän ajateltuaan, he tajuaisivat Naturalistisen moraaliteorian pitävän moraalia turhana ja tarpeettomana (perusteltu 6 riviä ylempänä).

Viimeinen kriteereistä, joita käytän, on kokonaisvaltaisuus. Naturalistinen moraaliteoria mielestäni on muutoin kokonaisvaltainen, mutta se jättää yhden mielestäni oleellisen asian huomioimatta. Hyvät teot perusteellaan teorian mukaan sillä, että ihminen ottaa rationaalisessa harkinnassa huomioon sen, että muita ihmisiä on myös olemassa. Ihmisen oman edun puoltamiseen kuitenkaan Naturalismi ei ota kantaa ollenkaan.

Naturalismi on mielestäni liian ristiriitainen ollakseen hyvä moraaliteoria. Teoria ei ole syvällinen eikä rikastavakaan. Yllä on esitetty kaikki perusteet, jotka mielestäni toimivat hyvinä perusteluina sille, että Naturalistinen teoria ei ole merkittävä filosofinen moraaliteoria.

Orjamoraalin arvot nykymaailmassa

Orjamoraali on pitänyt hyvänä anteeksiantavaisuutta, tottelevaisuutta, kuuliaisuutta ja nöyryyttä. Nykymaailmassa arvostetaan samoja asioita, mutta miksi?

Maailma nähdään yhtenä isona yhteiskuntana, joka jakautuu valtioihin. Kaikki koostuu pienistä yksilöistä, mutta yksilöiden on otettava toiset huomioon. Monen valtion ja lähes koko yhteiskunnan perustana on pidetty demokratiaa joka perustuu tasa-arvoon. Näin ajatellen jokaisen yksilön ongelmat kasautuvat koko valtion ongelmiksi, jonka jälkeen koko yhteiskunnan ongelmiksi. Ongelmia ei siis saa tarkoituksella tuottaa toiselle ihmiselle, sillä se päätyy ennen pitkää omaksi ongelmaksi.

Nyky-yhteiskunnassa arvostetaan siis niitä asioita, joita orjamoraali on pitänyt hyvänä. Kosto tulisi tuottamaan mielipahaa, joka voisi johtaa ongelmiin ja kehittyä koko yhteiskunnan ongelmaksi. Kuitenkaan näin yksinkertaisesti ei ole syytä ajatella, sillä kostamisestakin voidaan olla montaa mieltä. Sanotaan esimerkkinä, että Erkki ja Jukka ajavat formula kilpailuissa, joita edellisenä iltana Erkki pahoinpitelee Jukan voittaakseen kilpailussa. Jukka joutuu jättämään kilpailun väliin. Jukka voisi kostaa pahoinpitelyn toivuttuaan tapauksesta lyömällä Erkkiä, mutta Jukka päättää jättää Erkin lyömisen väliin, valmistautuu seuraavan vuoden formulakisoihin kovasti ja seuraavana vuonna voittaa Erkin rehdisti. Jukan voittoa voidaan pitää kostona Erkille, sillä Erkki on halunnut voittaa kilpailun. Onko Jukan tekemä ratkaisu nyky-yhteiskunnan ajattelutavalla kostoa, vaiko siitä pidättäytymistä? Olisiko Jukan todellisen orjamoraalin mukaan täytynyt poistua kokonaan Erkin elämästä, ettei vastaavilla teoilla saa aiheutettua kostoa Erkille?

Kosto ja siitä pidättäytyminen on nyky-yhteiskunnassa, jossa ongelmat kohdistuvat helposti omalle kohdalle, erilaista kuin vanhan orjamoraalin aikaan. Onko paras kosto ulkoisesta kostosta pidättäytyminen? Esimerkki: Julia puhuu pahaa Roosan selän takana, jonka kuultuaan Roosa suuttuu Julialle. Hän haluaisi kostaa ja hetken miettii aloittavansa puhumaan pahaa Julian selän takana. Hän kuitenkin tulee siihen tulokseen, että ei rupea puhumaan pahaa Julian selän takana. Tällöin hän ei tuo yhteiskuntaan/maailmaan huonoa ilmapiiriä, ja tapoja, jotka leviäisivät ja voisivat kasautua koko yhteiskunnan ongelmiksi, vaan hän antaa asian olla, jolloin hänen ei tarvitse kokea ongelman kasautumista yhteiskunnassa. Mikäli ongelmaa ei ole yhteiskunnassa, se ei ole kenelläkään ihmiselläkään, ja kun Roosa ei ole laittanut "ongelmaa" leviämään hän ei ole kärsinyt siitä itsekään enään yhteiskunnan mukana. Roosan tekoa, jolla hänen ei ole tarvinnut kohdata ongelmaa enään yhteiskunnan yksilönä, voidaan ajatella kostona Julialle.

Nyky-yhteiskunnassa siis arvostamme orjamoraalin hyveitä, mutta emme arvosta niitä samasta syystä kuin orjamoraali: kateudesta. Kostosta pidättäytyminen ja nöyryys saattavat pitää yhteiskunnan pystyssä, ja yhteiset ongelmat vähissä, jolloin koko kostosta pidättäytyminen on oma etumme.

Rationalistinen tappo

"Hovi: Riihimäen ABC-tappo oli Bandidos-jengin hyökkäys." (Ilta-Sanomat 13.05.2009)





Teot jossa puukot heiluvat ja aseet ampuvat, eivät johdu psyykkisistä häiriöistä. Eivät ihmiset myöskään tapa toisiaan, koska he eivät tajua sen olevan väärin. Teot johtuvat oman edun tavoittelemisesta. Ylläolevassa uutisessa neljä luotiliivein varustautunutta miestä, olivat vaurautuneet väkivaltaan painostusluonteisessa tilanteessa. Pelkästään tämä kertoo ylläolevan uutisen tekijöiden olleen hyvin tietoisia, mitä tulee tapahtumaan. Heillä oli ollut aikaa miettiä tekoansa ja sitä, kuinka suuren hyödyn he saavat teon tekemisestä. Uutisessa mainittiin, että tapon suorittanut henkilö ylennettiin moottoripyöräily jengin viralliseksi jäseneksi. Mikäli mies tiesi tämän, hän tiesi saavansa hyötyä (ainakin itse näkee tämän hyötynä) tilanteesta. Vaikka hän ei olisi ollut tietoinen ylennyksestä, pelkätsään painostustilanteessa (uutisesta päätellen tappaja painosti tapettua kertomaan jotain) yritti tappaja saada uhrin puhumaan, jolloin kivun tuotolla olisi tarkoitus: saada kidutettava puhumaan.

Myös itsepuolustus tilanteissa, joissa itseänsä puolustava tappaa kimppuun käyneen, henkilö on tiennyt jäävänsä itse elävien kirjoihin, mikäli onnistuu tappamaan hyökkääjän. Näin omaa etua ajatellen moraali on sivuutettu. Ylipäätänsä lähes kaikki teot mietitään teosta saavan hyödyn mukaan. Taposta tuomittu laitetaan vankilaan, sillä hän on tehnyt pahaa yhteiskunnalle, ja oletetaan että hän tulisi tekemään vielä lisää jossei häntä laitettaisi vankilaan. Syytöntä, puhdasta ja kilttiä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään lain vastaista, eikä mitään pahaa, ei laiteta vankilaan, sillä vankilassa on huonot oltavat, ja ihmisen laittaminen vankilaan on itsessään jo huono/paha teko. Kun presidentinvaaleissa valitaan presidenttiä, mietitään kenestä saadaan eniten hyötyä presidentin virassa. Vaikka presidentinvaaleissa ei ole ollenkaan huonoa tuottavaa puolta, niin todistaa tämä sen että todella monet teot mietitään teosta saatavan hyödyn mukaan. Kun kauppias laittaa hinnan myyntituotteilleen, hän miettii sopivan hinnan hyödyn perusteella: Jos hän laittaa liian alhaisen hinnan, hän ei saa rahaa tarpeeksi, vaikka tuotetta ostetaan paljon alhaisen hinnan vuoksi. Jos kauppias taas laittaa korkean hinnan, kukaan ei osta tuotetta. Kauppias valitsee hinnan siltä väliltä, että hänen tuottavuus pysyy maksimissaan, eli saa eniten hyötyä. Lähes kaikki teot siis tavoittelevat hyötyä.

Nyky-yhteiskunta rakentuu niin, että lakeja noudatetaan. Jos lakeja rikkoo, niin rikkojaa rangaistaan. Rangaistuksen määrään vaikuttaa rationalistinen teoria, oman edun tavoittelemisesta. Oikeudessa tiedetään, että murhaaja on tavoitellut omaa etuaan, jolloin hänelle annetaan senmukainen rangaistus. Sen näkee siitä, että kaikkialla maailmassa, missä on toimiva oikeusjärjestelmä, rangaistuksia annetaan. Mikäli ajateltaisiin naturalismin pohjalta, voisi tappaja sanoa oikeudessa: "Tekoni johtui sairaudesta, en voinut sille mitään". Tuomittajaa voitaisiin sääliä ja jopa päästää rangaistuksesta. Mikäli relativistinen teoria moraalista olisi oikeuslaitoksen käytössä, ei tekijälle voisi edes antaa mitään rangaistusta! Relativistisen teorian mukaan hän ei ole tehnyt mitään väärää tappaessaan, joten häntä ei voida edes tuomita.

Ainoa mahdollinen teoria siis on Rationalistinen teoria. Siinä teon tekijä joutuu oikeasti kohtaamaan itse tekonsa, sillä hän on sen itse harkiten päättänyt tehdä. Tekijä saa rangaistuksen teosta. Kaikkien muiden moraaliteorioiden perusteella voitaisiin ajatella, että teon tekijä ei ole käytännössä itse tekoa tehnyt, tai nähnyt tekoa vääräksi, joten ei voida antaa rangaistusta. Pelkässä normaalissa elämässä annamme pieniä "rangaistuksia" toisille teoista, joissa he ovat sivuuttaneet moraalin ja tehneet oman etunsa nähden teon. Jos joku valehtelee sinulle (valehtelun on huono teko, sillä se johtaa ihmisiä harhaan) ja saa näin omaa etuaan, jonka saat myöhemmin selville, saatat pitää puhelakon, tai huuta hänelle. Huutaminen tai puhelakko on pieni rangaistus. Rangaistusta ei anneta, jos nähdään, että rankaistava ei ole tehnyt mitään väärää, tai ei voinut asialle mitään.

Tuleeko moraalin piiri muuttumaan ?

Moraalin piiri on muuttunut, ja muuttuu kokoajan. Sitä, laajeneeko vai supistuuko se, ei voida varmasti vielä sanoa. Moraalia voidaan ajatella moraalisena velvollisuudentuntona, sillä velvollisuuden tunne on syy miksi niinsanotusti "omatunto kolkuttaa", jos jättää asian, mikä jälkeenpäin tuntuu velvolliselta, tekemättä. Moraalin piirillä tarkoitetaan moraalisen velvollisuudentunnon laajuutta. Moraalinen velvollisuudentunne on
voimakkaampi, mitä läheisemmäksi koet toisen ihmisen itsellesi.

Ihmiset ovat aina olleet laumaeläimiä, mutta nykymaailmassa ja viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana ihmisten laumat ovat perustuneet enemmän heimoihin, kuin koko ihmisrotuun. Patriotismi on saavuttanut suosiota, joka on johtanut lievään ja paikoin myös vahvaan kritiikkiin eri maan kansalaisista. Tällä hetkellä kuitenkin patriotismia on vähemmän kuin koskaan sadan vuoden aikana. Euroopan Unioni on yhdistänyt lähes kaikki maat Euroopasta yhdeksi kasaksi. Tämä ei kuitenkaan mielestäni vaikuta mitenkään moraalin piirin laajenemiseen, sillä edelleenkin erotellaan ihmisiä, vaikka oltaisiin samassa Euroopan Unionissa. Pelkästään asuinpaikan perusteella kotimaassani saan kuulla syrjintää. Patriotismin väheneminen ei siis todellakaan tuo muiden EU maiden kansalaisia läheisemmäksi meille. Velvollisuuden tunne voi silti olla muuttumassa, sillä velvollisuudentunteen ja läheisyyden suhde voi olla erilainen. Esimerkiksi me voimme tuntea yhtä vähän läheisyyttä samanmaalaista tuntematonta kohtaan (kansalaisuus vaikuttaa tässä, sillä tuntematon henkilö, joka on samanmaailainen kuin sinä, tuntuu läheisemmältä kuin ulkomaalainen tuntematon.) kuin ennenkin, mutta velvollisuudentunne on silti muuttunut. Eli pelkästään se, että läheisyys ei ole muuttunut muunmaalaisia kohtaan, ei todista etteikö moraalin piiri olisi kasvanut.

Sille, että moraalin piiri olisi kasvanut viimeisten vuosien aikana, ja se tulisi kasvamaan tulevaisuudessa, löytyy hyviä perusteluita. Muutama vuosituhat sitten emme tienneet ihmisten olemassaolosta muilla mantereilla, tai pitkällä meistä. Ihmisen elinympäristöön kuului ainoastaan oma heimo, jolloin ihmiset eivät voineet tuntea moraalista velvollisuudentunnetta niitä kohtaan, jotka eivät olleet omaa heimoa, sillä he eivät tienneet toisten heimojen olemassaolosta. Heille muita heimoja ei ollutkaan. Nykyään kuitenkin kaikki tietävät Afrikassa olevan nälänhätää ja Lähi-idässä olevan sotaa. Vaikka kaikki ihmiset eivät lähetäkään Afrikkaan rahaa köyhille, eikä kritisoi Lähi-idän sotia, ihmiset silti tuntevat moraalista velvollisuutta toisia kohtaan, pelkästään ajattelemalla tilannetta. Monet ovat ajautuneet ajattelemaan, että asialle ei voi tehdä mitään mikä edesauttaisi tilanteen parantumista. Se ei tarkoita sitä, että he eivät lähetä rahaa sinne sen takia etteivät he välittäisi, vaan sitä, että he näkevät tilanteen niin toivottomana ettei auttaminen auta.

Väestönmäärä on kasvussa kokoajan, mikä tarkoittaa myös sitä että väestönkasvun mukana köyhien, ja huonompiosaisten määrä myös kasvaa. Elämme yhteiskunnassa, joka suosii rikkaita ja syrjii köyhiä, joka lisää maailmaan vielä lisää vähäosaisempia. Tällöin meillä on enemmän väkeä, kenellä on asiat huonosti, ja ketä me joko autamme tai ainoastaan ajattelemme, mikä taas lisää velvollisuudentunteen kasvua. On vielä myös monia jotka ovat täysin valmiita auttamaan tilanteeseen, vaikka se on menossa huonompaan suuntaan. Moraalinen velvollisuudentunne siis kasvaa kokoajan asioiden laidan muuttuessa huonompaan suuntaan, kun ajatteleminen kasvaa asioiden huononemisen myötä.

On myös täysin mahdollista ja ehkä todennäköistäkin, että tilanne ylikuormittuu. Jo nyt on niin paljon mietittävää, että monet ihmiset vain poistavat huono-osaisten ajattelemisen ja keskittyvät omiin asioihin, jotka ovat hyvin. Tällöin moraalin piiri supistuisi kokoajan, ja ajaisi meidät lumipallo -efektiin: Ihmiset lopettaisivat välittämisen, jolloin tilannetta ei autettaisi. Tilanne huononisi jolloin edelleen välittäminen vähenisi ja vähenisi, sillä on niin paljon ajateltavaa jo ylikuormittuneesta tilanteesta, että ajattelua ei haluta edes suorittaa. Samalla myös kaikessa muissa tilanteessa, kuin Afrikan tilanteessa, velvollisuudentunne vähenisi. Enään kun ei ajateltaisi Afrikan köyhiä, ei tarvitsisi myös välittää, tai tuntea sääliä kadulla jalkansa murtanutta lasta.

Todennäköisesti siis kaikki ajatteleminen huonompi osaisia kohtaan jo auttaa maailmaa: se kasvattaa maailman moraali piiriä. Uskon että moraalin piiri tulee kasvamaan, sillä nykyään osataan nähdä myös muiden edun ajatteleminen ja auttaminen, oli sitten autettava minkämaalainen hyvänsä, omana etuna, ja kaikkien yhteisenä hyvänä. Tällöin moraalinen velvollisuudentunne kasvaa.