Moraalin on kerrottu saaneen alkunsa Siinai vuorella, jolloin Mooses vastaanotti jumalalta kymmenen käskyä. Filosofisen teorian kriteereitä noudattaen, ja niiltä kannoilta teorian katsominen, avaa meille eri näkökulmia teoriasta.
Kun katsellaan teoriaa ymmärrettävyyden kannalta, avautuu monia eri näkökulmia. Ymmärrettävyyden mukaan teoriahan ei ole mahdollinen ainakaan ihmiselle joka ei usko Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen. Silti hän pystyy kuvittelemaan tilanteen, johon Mooses on kuvattu. Kuka tahansa osaa kuvitella salamat, tuulimyräkän ja kivitaulun johon iskeytyy kymmenen käskyä, vaikka ei uskoisi niin tapahtuneen. Niille ihmisille, jotka uskovat Jumalaan, teoria on täysin ymmärrettävä - uskovathan he jo asiaan mitä ei ole todistettu olevan ja uskoo tunteisiinsa. Ymmärrettävyydellä ei saada teoriaan yhtä totuutta, sillä pelkästä ymmärtämisestä ollaan jo eri mieltä. Jotkut saattavat ymmärrätää tapahtuman, vaikka eivät usko sitä todeksi. Joidenkin mielestä tapahtuma ei ole ymmärrettävä, vaikka sen pystyy kuvittelemaan, mutta ei vain usko siihen. Jumalaan uskovat todennäköisesti ymmärtävät ja uskovat tapahtuneeseen.
Toinen filosofinen kriteeri on ristiriidattomuus. Ennen kuin lähdemme tarkastelemaan teorian ristiriitoja, pitää meidän kysyä itseltämme, onko moraali objektiivista? Jos ihminen pitää moraalia objektiivisena, hän voi hylätä koko Mooses teorian. Mooses teorian mukaan Jumala "iski" kymmenen käskyä tauluun. Moraali ei voi olla objektiivista, joka on sisällämme automaattisesti, jos se perustuu auktoriteettiin (jumala) ja johonkin, mikä ei ole aina ollut sisällämme. Jos ihminen kuitenkin ajattelee moraalin olevan subjektiivinen on tulos hieman erilainen. Jumala iski kymmenen käskyä tauluun, ja Mooses lähti levittämään Jumalan sanaa. Tällöin moraali olisi opittua, ja se on vain siirtynyt sukupolvelta toiselle ja kehittynyt tähän mennessä lähes itsestäänselväksi kaikille. Mutta voidaanko moraalia pitää moraalina jos se on opittua, eikä sisällämme automaattisesti toimivaa? Moraali perustuisi psykologiseen ehdollistumiseen ja oppimiseen. Tästä taas voidaan olla montaa mieltä, että onko moraali totta, jos se on vain opittua.
Mooses teorian syvällisyys on ehkä yksinkertaisin kriteeri kaikista kriteereistä. Koko teoriassa, sekä annetuissa käskyissä, on selkeää syvällisyyttä. Käskyt ovat keskeisiä moraalin kannalta. Syvällisyyden perusteella teoriaa ei voida mielestäni hylätä.
Teoriaa katsellessa neljännen kriteerin, rikastavuuden, perusteella saadaan taas melko yksinkertainen vastaus. Teoria rikastaa siihen uskovan käsitystä moraalista selkeästi. Moraali olisi syntynyt yliluonnollisessa tapahtumassa, jolloin moraali itsessään olisi jo jotain suurta, yliluonnollista. Se antaisi ehkä meille syyn elää sovussa ja rauhassa toisien kanssa, joka olisi varsinainen rikkaus nyky-yhteiskunnassa.
Tärkeä kriteeri hyvälle filosofiselle teorialle on kokonaisvaltaisuus. Teoriassa ei puhuttu kertaakaan syistä. Miksi Jumala on antanut kymmenen käskyä noudatettavaksi maanpäälle, ja miksi Mooses on juuri Siinain vuorilla saanut ne. Jumalaan uskovat voisivat miettiä, että miksi Jumala on joutunut lähettämään kymmenen käskyä maanpäälle, monta tuhatta vuotta myöhemmin kuin Jumala loi maan. Menikö jotain pieleen kun moraali ei istuutunut luomiskerralla ihmiselle, vaan se piti istuttaa myöhemmin ihmisille ? Moraali teorioita on pidetty epäuskottavina, jos käskyille, tai moraalille ei ole ollut perusteluja. Kymmenelle käskylle ei ollut minkäänlaisia perusteluja Jumalalta.
Moraali ei saisi perustua auktoriteettiin, ja tässä teoriassa se perustuu. Mutta perustuuko kaikki tieto ja säännöt auktoriteettiin ? Jos kymmenen käskyä olisi perusteltu kivitaulussa, mihin perustelut perustuisivat? Entäs mihin perustelujen perustelut perustuisivat? Syvemmälle mentäessä, huomaamme ehkä että kaikki perustuvat johonkin auktoriteettiin. Onko tällä väliä, että kaikki perustuu ehkä johonkin auktoritteetiin? Sen kannalta kaikki voivat itse ajatella, onko Mooses teoria uskottava kokonaisvaltaisesti.
Jokaikisen kriteerin kohdalla voidaan olla montaa mieltä, ja ihminen voi joko hylätä tai hyväksyä Mooses teorian moraalista.
Hyvä! Käytät onnistuneesti hyväksesi kriteereitä (mistä olen tosi tyytyväinen, koska se osoittaa, että tämä kriteeri-testi toimii aika hyvin).
VastaaPoistaLopussa nostat esiin erinomaisia kysymyksiä. Avoimeksi jää, mitä tarkoitat tällä: "Syvemmälle mentäessä, huomaamme ehkä että kaikki perustuvat johonkin auktoriteettiin." Menkäämme siis syvemmälle. Missä mielessä kohtaamme moraalin auktoriteettiin perustumisen tässä syvemmälle menemisen prosessissa?
G.E. Mooren artikkeli "Supernaturalismin kritiikkiä" kyseenalaistaa tällaisen teorian (siis esim. Mooses-teorian) syvällisyyden (siis mielestäni juuri SYVÄLLISYYDEN, ehkä myös RIKASTAVUUDEN) lähinnä sillä, että kyseinen teoria tekee moraalista satunnaista (olisihan Jumala voinut käskeä jotakin muuta). Voi myös kysyä, seuraako siitä, että lopussa esittämäsi kysymykset jäävät vaille vastausta, että kyseinen teoria ei ole YMMÄRRETTÄVÄ.
On myös huomattava, että yliluonnolliseen olentoon uskominen ei merkitse sitä, että pitäisi kannattaa supernaturalistista moraaliteoriaa. Voisi kannattaa myös idealismia (tai rationalismia a lá Kant) tai naturalismia.